Marsujen mökkejä ja erottaminen

Aluksi marsuilla ei ollut ollenkaan mökkejä, vaan häkin takaosa oli peitetty pyyhkeellä - että ne tottuisivat meihin, eivätkä menisi aina mökkiin piiloon. Mökkihankinnat tulivat kuitenkin pian ajankohtaiseksi. Ensimmäisenä hankimme tämän kolmionmuotoisen mökin.

Tässä mökissä on se etu, että marsut pystyvät hyppäämään helposti mökin katolle. Meillä on kaksi tällaista mökkiä yhdistelmähäkissämme vastaikkain aseteltuna, ja marsut hyppivät niiden kautta puolelta toiselle. Ne pitävät mökin kattoa myös heinänsyöntipaikkana. Toisen mökin toinen porrasosa on otettu pois ja heinähäkki on sen vieressä. Näitä mökkejä ostimme talvella 2014 kaksi kappaletta. Tämän vuoden keväällä alkuperäiset mökit siirrettiin käytettäväksi ulkohäkissä ja ostettiin sisällä olevaan yhdistelmähäkkiin toiset kaksi mökkiä. Mökissä kiinni olevat portaat nousevat, kun marsu työntää päänsä niiden alle ja näin ollen marsuilla on uloskäynti mökistä myös sitä kautta. Harvemmin ne tosin sitä käyttävät. Hugokin on oppinut hyppäämään ketterästi mökin katolle. Vanhemmista mökeistä on jo aikaa sitten pureskeltu ikkuna-aukoista ristikot pois sekä pureskeltu kattoa.

Tämä mökki ostettiin talvella 2014 paikallisesta eläinliikkeestä. Marsut pääsevät myös tämän mökin katolle ja se on marsujen toinen heinänsyöntipaikka, sillä vieressä on heinähäkki. Katto oli alunalkaen ruokokatto, mutta se meni huonoon kuntoon. Uusi katto tehtiin kerroshäkin välitasanteesta.

Tämä porkkanakattoinen heinämökki hankittiin tänä keväänä ja se oli marsujen käytössä yhdistelmähäkin etuosassa pari kuukautta, kunnes se laitettiin tauolle. Marsut eivät pääse hyppäämään katolle, koska se on niin korkea. Sen sijaan ne ovat laajentaneet oviaukkoa aika paljon.

Mökkiin leikattiin toinen oviaukko, jota ne ovat myös itse laajentaneet.

Robin ei ole niiden ensimmäisten yhteisten päivien jälkeen yrittänyt astua Hugoa, mutta pari päivää sitten, kun laitoin ne sateisena päivänä keittiön lattialle, Robinille tuli joku kohtaus. Se jäljitti Hugoa koko ajan, yrittäen astua sitä. Hugo paineli karkuun ja yritti piiloon lattialla oleviin mökkeihin. Kun laitoimme ne häkkiin, niin sama meno jatkui. Hugo kipitti karkuun, ja Robinin seurasi sitä joka paikkaan: taaimmaisen häkin mökin katolle, siitä heinähäkkiin, siitä tuoreheinäkorin päälle, siitä toisten mökkien päälle, siitä heinäkasan alle, siitä viereiseen tunneliin ja siitä taas taaimmaiseen häkkiin. Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin erottaa ne laittamalla etumaisen ja takimmaisen häkin väliin ritilä. Tämän jälkeenkin Robin päivysti ritilän vieressä katolla. Parin tunnin kuluttua se kuitenkin rauhoittui, jolloin otimme ritilän pois. Sen jälkeen tilanne oli taas normaali ja ne touhuilivat omia juttujaan. Nyttemmin niitä ei ole tarvinnut uudelleen erottaa.

Sen illan jälkeen olen pitänyt marsuja aurinkoisina päivinä ulkohäkissä ja siellä ne tulevat toimeen keskenään heinää syöden. Varauduin kuitenkin siihen, että jonain päivänä ne pitää laittaa taas keittiön lattialle. Rakentelimme ylimääräisestä häkistä Hugolle olinpaikan, joka laitetaan keskelle keittiön lattiaa. Hugo voi olla tässä häkissä yhdistelmähäkin päiväsiivouksen aikana ja Robin voi juosta lattialla häkin ympärillä. Tämä toteutetaan kuitenkin vain siinä tapauksessa, jos ne eivät edelleenkään tule keskenään lattialla toimeen.

Häkin yläpuolella olevat ruusukkeet ovat aikaisemman koiramme palkintoja näyttelyistä.

Yhdistelmähäkki on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi erityisesti Robinin ja Hugon aikana. Kun Rudi vielä eli, niin Robin ja Rudi viihtyivät keskenään enimmäkseen takimmaisessa häkissä ja kävivät porukalla etuhäkissä. Nyt etuhäkki on enimmäkseen Hugon oleskelupaikka ja takahäkki Robinin paikka, tosin ne käyvät myös toistensa luona. Robin kunnioittaa Hugon aluetta, ainoana poikkeuksena tuo ilta, jolloin se jahtasi Hugoa joka paikkaan. Nähtäväksi jää, että kuinka ne tulevat jatkossa keskenään toimeen.