Hae

perjantai 29. tammikuuta 2016

Marsuilun hyvät ja huonot puolet

Kun hankimme pari vuotta sitten marsuja, niin mielessä oli etupäässä niiden hyviä puolia. Minulla oli ollut marsuja jo 1980-luvulla, jolloin ei ollut vielä tietoakaan esim. c-vitamiinin välttämättömyydestä marsuille. Silloin ei ollut vielä nettiä tiedon hakuun enkä tainnut lukea yhtään kirjaa marsujen hoidosta. Silloin mentiin eläinliikkeestä saatavan tiedon varassa. Ei ollut tietoa marsuemon tiineeksi saattamisen vaaroista, joten marsuina oli uros ja naaras. Ne tekivät kaksi poikuetta, joista ensimmäinen poikue kuoli sen vuoksi, että en ymmärtänyt siirtää urosta eroon naaraasta ja kun naaras tuli heti synnytyksen jälkeen kiimaan, niin uros yritti astua sitä ja poikaset jäivät hoitamatta. Toinen poikue onnistui. Lopulta uros- ja naarasmarsulle tuli marsuhalvaus, olisikohan ollut juuri c-vitamiinin puutteen vuoksi, ja ne lopetettiin.

Noista 1980-luvun ajoista marsut jäivät mieleen sympaattisina ja söpöinä eläiminä, joissa on lukuisa määrä erilaisia väri- ja karvavariaatioita. Ne olivat luonteva valinta silloin yli kaksi vuotta sitten, vaikka muina vaihtoehtoina oli hamsteri ja chinchilla. Toisena hyvänä puolena painoi se, että marsut ovat niin selkeästi päiväeläimiä. Eläinliikkeen myyjä vannoi sitä hankkiessamme marsuja ja se on pitänyt täysin paikkansa. Meillä marsut hiljenevät heti, kun valot illalla sammuvat. Kolmantena hyvänä puolena oli edullinen hinta verrattuna esim. rotukoiran hintaan. Toisaalta syyrialaisen hamsterin asumuksineen ja tarvikkeineen olisi saanut kahden marsun hinnalla, joka oli 138 euroa.

Ajan mittaan hyviä puolia on tullut esille lisää. Jos silloin alussa huomasimme, että marsua on helppo käsitellä sylissä sen jälkeen, kun sen on saanut noukittua häkistä. Ne pysyvät sylissä paikallaan, toisin kuin hamsterit. Ne eivät pure yleensä, mutta meillä Rudi kyllä puri ja sitä piti käsitellä nahkahanska kädessä. Robin ja Hugo eivät ole koskaan purreet, ovat ne tosin joskus kevyesti kokeilleet kättä hampaillaan. Marsujen kanssa ei tarvitse lähteä ulos päivittäiselle lenkille, toisin kuin koiran kanssa. Marsujen touhuja ja niiden keskinäistä kanssakäymistä on mukava seurata. Usein katse kääntyy tv:n suunnasta marsujen häkin suuntaan. Marsut ovat myös melko siistejä eläimiä, tosin papanaa ja pissiä löytyy häkistä purujen seasta ja marsujen jaloitellessa keittiön lattialta. Mutta ne pitävät itsensä puhtaina ja usein siivottu häkki ei haise.

Huonojakin puolia marsuilussa on, mitä ei ehkä alussa tule ajatelleeksi. Tässä muutamia, mitä olen ajan saatossa havainnut.

Ensimmäiseksi tulee mieleen erilaiset kulut, jotka tosin ovat halvempia kuin esim. hevosen pidossa, jossa olen kuullut kuukausittaisten kulujen olevan noin 500 euroa. Ensimmäisenä kuluna marsuja hankittaessa on häkin, mökkien ja muiden tarvikkeiden/virikkeiden hinta, joka vaihtelee sen mukaan, mitä hankkii. Sitten tulevat kuukausittaiset kulut, jotka meillä koostuvat purusta, heinästä, porkkanoista ja c-vitamiinista. Pari kertaa vuodessa tulee kuluja, kun hankitaan pellettejä sekä joitain uusia tunneleita ym. virikkeitä. Eläinlääkärikulut voivat nousta satasiin.

Eläinlääkärikuluista päästään sairastumisiin. Ne aiheuttavat huolta, lääkintää ja yöllistäkin tukiruokintaa. Meidän marsuilla ei ole ollut tähän mennessä mitään muita sairauksia, kuin Rudin virtsakivet ja Robinin huulirupi.

Marsujen hoito on sitovaa. Minulla menee nykyään päivittäiseen hoitoon jopa kaksi tuntia, johon kuuluu marsujen jaloittelu. Lisäksi, jos haluaisi matkustaa johonkin, niin se ei olekaan niin helppoa, jos marsuille ei ole hoitajaa. Me ei olla tosin matkusteltu paljoakaan ennen marsujen hankintaakaan.

Häkki, ruuat ja tarvikkeet vievät tilaa. Meillä yhdistelmähäkkiä ei voi sijoittaa mihinkään muuhun paikkaan, kuin missä se nyt on. Nurkat, seinänvierustat, parin kaapin hyllyt, sänkyjen alustat ja vaatehuoneen lattia ovat täyttyneet häkkilaatikoista, purupusseista, heinäpusseista, marsujen lattiavirikkeistä, ohralaatikosta ja multapusseista, ym. tarvikkeista.

Marsut voivat aiheuttaa huolta myös omalla käytöksellään, jos eivät tule keskenään toimeen ja ne joutuu erottamaan. Meillä Robin ja Hugo nokittelevat nykyään jonkun verran, mutta mitään alkukahinoiden tapaista ei ole ollut enää puoleen vuoteen.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on huoli ruokien ja purujen saatavuudesta. Meillä loppui  marsujen syömä pelletti eläinliikkeestä ja aloimme tilata sitä netistä. Asia korjaantui sillä. Löysimme alkuaikoina Polkky-purun, joka oli meistä hyvä ja kuohkea puru. Sen toimitus paikalliseen Agrimarkettiin lopetettiin ja olemme käyttäneet sen jälkeen toista purumerkkiä.

Nämä huonot puolet voi kääntää myös marsuja hankittaessa huomioonotettaviksi asioiksi. Päivittäiseen hoitoon kuluu useimmilla yleensä lyhyempi aika kuin minulla, kun kuorin ja viipaloin porkkanat, valmistan c-vitamiiniruiskeet, laitan keittiöön jaloittelukalusteet, sylittelen, annan c-vitamiiniruiskeet, annan marsujen jaloitella, tyhjennän kalusteet häkistä, poistan papanat ja pissikohdat sekä siivoan keittiön marsujen jäljiltä.

Allaolevissa kuvissa Robin ja Hugo ovat jaloittelualueen labyrintissä.





Jaloittelualueen labyrintti käännettiin välillä näinkin päin.



perjantai 22. tammikuuta 2016

Marsu kasvattajalta vai eläinkaupasta

Kun marsujen hankintaa ryhtyy harkitsemaan, niin yhtenä pointtina on se, että hankkiiko ne kasvattajalta vai eläinliikkeestä. Tässä on muutamia näkökohtia.

1. Saatavuus. Jos täälläpäin haluaa hankkia marsun kasvattajalta, niin joutuu matkustamaan vähintään Kuopioon tai Imatralle (näin ainakin Suomen marsuyhdistyksen kasvattajalistan mukaan). Eikä meillä mies lähtisi marsunhakuun tätä kaupunkia paljon kauemmaksi. Toisin oli ennen koirien kanssa. Koira haettiin Virolahdelta (sanoin, että se on Lappeenrannan takana ja paljastin Joensuun kaupunkialueelta lähtiessämme, että taitaa olla edessä pitempi matka), sitä käytettiin trimmattavana Jyväskylässä ja pisin näyttelymatka oli Tampereelle. Mieheni käy kuitenkin omatoimisesti paikallisessa eläinliikkeessä heinänostossa ja hän kertoi, että viimeksi siellä ei edes ollut marsuja. Myyjä oli kertonut, että marsujen hankinnassa on ollut vaikeuksia viime aikoina. Eli täälläpäin ei ole marsujen kasvattajia eikä marsuja saa enää eläinliikkeestäkään.

Aikanaan, kun hankimme Robinin ja Rudin eläinliikkeestä, niin meillä ei ollut edes paljoakaan tietoa kasvattaja-vaihtoehdosta. Eikä kasvattajia siis täälläpäin olekaan. Tästä syystä hankimme myös Hugon eläinliikkeestä, toisena syynä se, että meillä oli kyseisestä eläinliikkeestä ihan hyviä kokemuksia. Robin ja Rudi olivat siellä muutaman marsun laumassa, samoin Hugo puolitoista vuotta myöhemmin.

2. Yleiskunto. Eläinliikkeestä hankittavista marsuista ollaan joskus sitä mieltä, että niillä on jo hankintavaiheessa enemmän erilaisia vaivoja, kuin kasvattajalta hankittavalla marsulla. Meidän marsut ovat kuitenkin olleet hyväkuntoisia ja puhtaita tullessaan eläinliikkeestä kotiin. Robinilta ja Rudilta tosin sain leikata kynnet heti ensimmäisellä viikolla ja Hugolta ne leikkasi eläinliikkeen myyjä ennen kuin otimme hänet mukaamme. Mutta muuten eläinliikkeestä hankkimamme marsut olivat kotiin tullessaan virkeitä ja terveitä. Rudille tuli virtsakivet ja Robinille huulirupi (jotka olisivat voineet tulla myös kasvattajalta hankitulle marsulle), mutta Robin ja Hugo ovat olleet tähän asti muuten terveitä.

3. Kasvattajan elinikäinen tuki. Kasvattaja antaa kasvattamilleen marsuille usein elinikäisen tuen, eli häneen saa ottaa yhteyttä, jos on jotain marsuun liittyvää kysyttävää. Tätä etua ei ole saatavilla eläinliikkeen taholta, tosin uskon, että jos menisimme jotain kysymään, niin he kuitenkin neuvoisivat parhaansa mukaan. Kasvattajalta saatu tieto voi olla kuitenkin laajempaa ja tarkempaa, koska hän on perehtynyt tähän yhteen kasvattamaansa eläinlajiin syvällisemmin.

4. Tarvikkeet mukaan. Kun marsut ostaa eläinliikkeestä, niin on mahdollisuus hankkia samalla kaikki marsun tarvitsemat ruuat ja tarvikkeet aina häkistä lähtien samalla kertaa. Niin teimme silloin, kun hankimme Robinin ja Rudin. Toisaalta, kun eläimen hankkii (vaikkapa kasvattajalta), niin häkki, tarvikkeet ja ruuat olisi hyvä olla jo valmiiksi hankittuna. Aikoinaan Robin ja Rudi odottivat pahvilaatikossa sen aikaa, kun laitoin niille häkin kuntoon. Sen jälkeen otin ne varovasti syliin (peläten esim. puremista) ja laitoin kunnostettuun häkkiin.

5. Laadukkaampi pelletti. Keskustelupalstoja lukiessani olen tullut siihen tulokseen, että kasvattajalta hankitut marsut ovat jo pienestä pitäen tottuneet syömään laadukkaampaa pellettiä. Robin ja Rudi olivat tottuneet Belloon enkä ole niitä siitä vierottanut. Tulin vasta myöhemmin tietoiseksi, että laadukkaampiakin pellettimerkkejä on. Hugo oppi Robinin myötä syömään Belloa.

6. Tuoreet. Marsut, jotka ovat eläneet kasvattajan luona, ovat jo syntymästään lähtien oppineet syömään monipuolisemmin tuoreita, kuten tomaattia, kurkkua, salaattia ja paprikaa. Meidän marsuille on tarjottu kaikkia näitä, mutta niille kelpaa vain porkkana (ja omena, kunnes tuli huulirupi). Eläinliikkeissä on kuitenkin varmaan tässä eroja ja joissain eläinliikkeissä tarjotaan muutakin, kuin porkkanaa ja omenaa.

7. Kuikutus. Meidän marsumme eivät kuikuta, paitsi keskustellessaan keskenään. Olen kaivannut sellaista kuikutusta, joka varmaankin liittyy juuri toiveisiin monipuolisten herkkujen saannista. Kasvattajan luona asuvat marsun poikaset oppivat tämän isommilta marsuilta. Toisaalta olen kuullut ja lukenut siitäkin, että jotkut ovat kyllästyneet marsujen jatkuvaan kuikutukseen.

8. Suhtautuminen ihmisiin. Kasvattajan luona asuvat marsut saavat kokea tietynlaisen perusturvallisuuden tunteen, koska ympärillä ei hääri koko ajan joukko vaihtuvia ihmisiä (eli asiakkaita), kuten eläinliikkeen eläinhuoneessa. Robin, Rudi ja Hugo ovat olleet aluksi aika arkoja, mutta nykyään Robin on leppoisa, vaikka häkin vierestä kävellään. Se on tottunut meihin. Hugon kanssa tämä kehitys on vielä kesken.

9. Suhtautuminen muihin marsuihin. Robin, Rudi ja Hugo olivat isoissa laumoissa silloin, kun menimme heitä noutamaan. Tällä on varmaan osaltaan vaikutusta siihen, että Robin ja Rudi, samoin kuin Robin ja Hugo ovat alkukahnausten jälkeen tulleet keskenään hyvin toimeen, vaikka urosmarsuja ovatkin. Tosin Robin ja Rudi olivat viiden viikon ikäisiä silloin, kun ne hankittiin, ja Hugo oli noin kymmenen viikon ikäinen kohdatessaan kesällä Robinin. Jos ne olisi yhdistetty aikuisina, niin olisi voinut olla vaikeampaa. Tässä asiassa ei mielestäni ole eroja kasvattajan ja eläinliikkeen suhteen, jos marsut ovat saaneet tottua toisiinsa lajitovereina.

10. Palautusoikeus. Kasvattajalta hankittu marsu voidaan joissain tapauksissa palauttaa kasvattajalle, esim. allergian tai muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Tällaista palautusoikeutta ei ole eläinliikkeen marsulla, vaan kaupat on tehty, kun kassakone kilahtaa. Vai mitenkähän on; eläinhän rinnastetaan tavaraan ja tavaralla on kahden viikon palautusoikeus kuittia vastaan.

11. Hinta. Kasvattajalta hankittu marsu on yleensä n. 10 - 20 euroa edullisempi kuin eläinliikkeestä hankittu marsu. Robin, Rudi ja Hugo maksoivat aikoinaan 69 euroa/nenä. Mutta jos täältä asti lähtee ajamaan ja hankkimaan marsua kasvattajalta, niin kulut vähintään kaksinkertaistuvat.

12. Naarasmarsut. Ainakaan täällä ei eläinliikkeessä ole ollut meidän käydessämme kuin urosmarsuja, eli jos haluaa naarasmarsun, niin se pitää hankkia kasvattajalta. Naarasmarsuja on ilmeisesti jonkun verran ollut, mutta niitä on ollut vähemmän eikä ole sattunut kohdalle meidän käydessämme eläinliikkeessä.

13. Perimä. Kasvattajalta hankitun marsun vanhemmat on tiedossa ja niitä voi päästä jopa näkemään. Eläinliikkeen marsusta ei tässä suhteessa tiedä muuta kuin että se on söpö.

14. Molemmat yhtä rakkaita. Hankkipa marsun sitten kasvattajalta tai eläinliikkeestä, niin tosiasia on se, että jos lemmikkivalinta yleensä lajina ja muutenkin osuu kohdilleen, niin marsusta tulee rakas eläinystävä.

Allaolevissa kuvissa on eläinkauppamarsut Robin ja Hugo jaloittelemassa.




perjantai 15. tammikuuta 2016

Marsujen top 12

Tämänkertaisena aiheena ajattelin kertoa, että mitkä meidän marsuillamme ovat top 12-listalla, eli tykätyimmät virikkeet ja tilanteet. Listan järjestys ei ole mitenkään paremmuusjärjestyksessä, niin paljon en ole perillä marsujen sielunelämästä. Olen vain huomannut, että nämä virikkeet ja tilanteet ovat niille tykättyjä ja mieluisia.

1. Porkkanapallo - tai ruokapallo, mutta meillä sitä kutsutaan porkkanapalloksi, koska se täytetään aina porkkanasiivuilla. Nämä laitetaan etu- ja takahäkkiin päiväsiivouksen aikana, kun marsut ovat jaloittelemassa. Marsut nauttivat saadessaan vetää porkkanasiivut alas palloista kerta toisensa jälkeen sekä pureskella niitä ja aika monta kertaa illan aikana porkkanat saa laittaa takaisin palloon.

Olen toki tietoinen siitä, että joillain ulkomaisilla sivuilla on kuvattu sitä, miten marsu on työntänyt päänsä palloon, mutta meillä nämä pallot ovat pienempää kokoa (halkaisija 8 cm), eikä edes Hugon pää mahdu likimainkaan pallon aukoista. Silloin kun hankimme pallot, niin emme olleet vielä tietoisia vaaroista. Robin ja Rudi olivat silloin 3 kuukauden ikäisiä, eikä niillekään koskaan tapahtunut mitään vaaratilanteita.


2. Heinäputket. Käytän heinäputkien tekoon wc-paperin rullia tai talouspaperin puolikkaita rullia. Taitan toisen pään ja laitan toisesta päästä heinää sisään. Teen nämä aina valmiiksi samalla, kun annan iltaheinät marsuille. Marsut saavat heinäputket vähän ennen iltakymmentä ja puoli tuntia myöhemmin niistä on kiskottu heinät irti, jolloin täytän ne samoilla heinillä. Heinäputket löytyvät seuraavana aamuna tyhjinä ja pureskeltuina, jolloin otan ne häkistä pois.


3. Jaloittelualueen muuttelu. Muutan jaloittelualueen kalusteiden järjestystä monta kertaa viikossa. Marsut tykkäävät kiertää aluetta ja tutkia sitä. Sylittelen ensin Robinin ja sitten Hugon ennen jaloittelualueelle laittoa ja on hupaisaa katsoa, kun ne kiertävät kaikki mahdolliset kohteet.



4. Pajutunneli, joka on käytössä jaloittelualueella ja on sielläkin pureskeltu jo kuvassa näkyvään kuntoon, vaikka hankin sen vasta joulukuussa. Pitänee painaa nuo pureskelemattomat osat yhteen ja leikata pois muu, pureskeltu osa.


5. Musta-vihreä tunneli. Se laitettiin käyttöön viime kesänä ja siitä on tullut marsujen suosikkitunneli lattialla ollessa. Sen läpi juostaan, sitä mytätään ja sen alle kaivaudutaan.


6. JFarmin heinätunnelit. Ne ovat häkkikäytössä ja niistä on leikattu pohja pois. Lisäksi tunneleihin on tehty sivulle keskelle aukko kulkemista varten. Papanoiden määrästä päätellen marsut viihtyvät näissä tunneleissa kaikista eniten.


Tunnelin toiselle puolelle on tehty pienet reiät, joiden läpi on laitettu rautalankaa tunnelin kiinnittämiseksi häkin pystykalteriin. Näin marsut eivät saa siirreltyä tunneleita.


7. Ruoho, voikukanlehdet, ohra. Kun marsut pääsevät jaloittelualueelta häkkiin, niin ne menevät ensimmäseksi tuoreheinäkorin luo ja syövät. Ruokana on kesällä ruohoa ja voikukanlehtiä sekä talvella ohranversoja.

8. Heinänantotilanteet. Meillä annetaan lisäheinä, niin että marsut ovat häkissä sitä vastaanottamassa,  aamulla pian heräämisen jälkeen ja illalla kello yhdeksän aikaan (lisäksi ne saavat heinää jaloittelun jälkeen). Kun heinäpussi tulee keskimökin katolle, niin marsut kiirehtivät jo takahäkin takamökin katolle kilpaa. Kun ojennan heinätupon heinähäkkiin, niin katolla on useimmiten jo innokas odottaja. Siitä voisi päätellä sairauden, jos niitä ei jonain päivänä heinänsaanti kiinnostaisikaan.

9. Takahäkin takamökin katto heinänsyöntipaikkana. Tämä on vain suositumpi heinänsyöntipaikka, kuin keskimökki. Marsut menevät sen päälle aina ensin, tosin keskimökin vieressä olevan heinähäkinkin päältä katoavat aina heinät.

10. Etuhäkin etumökki nukkumapaikkana. Marsut kinastelevat usein, että kumpi saa tässä mökissä olla.

11. Pääsy puhtaille puruille purunvaihdon yhteydessä. Marsut nauttivat siitä, että saavat taapertaa puhtailla puruilla päästyään jaloittelualueelta häkkiin. Ne tutkivat silloin joka paikan.

12. Näkkäri. Meidän marsut syövät Prismasta saatavaa Sport-näkkäriä. Se on todella kovaa ja siis hyvää hampaille. Laitan mökkien viereen yhteensä puolitoista palaa ja se häviää noin kolmen päivän aikana. Näkkärin syönnin luulisi lihottavan, mutta nytkin Robinin paino oli edelleen 1350 grammaa ja Hugon paino 1050 grammaa. Tämä näkkäri on riittoisaa: yhdessä paketissa on kaksi tällaista pakkausta.


Robin ja Hugo olivat tänään taas jaloittelualueella. Tässä ollaan uunin vieressä. Uunin ja kaapin välissä on marsunmentävä aukko, johon olen laittanut esteeksi Pandan konvehtirasioita: kaksi vierekkäin ja yhden vielä litistettynä niiden päälle.


Tässä on Hugo tutkimusretkellä.


perjantai 8. tammikuuta 2016

Nettilinkit 2

Kahlaillessani eri marsusivuja olen saapunut usein blogisivuille, jotka ovat kiinnostavia ja lähemmän tutustumisen arvoisia, vaikka niitä ei enää aktiivisesti päivitetäkään. Niissä on usein kirjauksia useiden vuosien ajalta. Tässä on kooste niistä siinä järjestyksessä, kun ne ovat omiin kirjanmerkkeihini päätyneet. Olen viettänyt monta mukavaa hetkeä näitä blogeja myös aikaisemmilta vuosilta lukiessani. Jotkut bloginpitäjät ovat ehkä perustaneet uuden blogin ja jättäneet tämän aikaisemmankin lukijoiden iloksi. Olen valinnut blogeja sillä perusteella, että niissä ei ole ollut enää postauksia vuoden 2015 aikana, poikkeuksena on Furiae's furballs, jossa on kaksi postausta vuoden 2015 keväälle, mutta se on vain niin kiinnostava kehitystarina marsujen hankinnasta ja niiden kanssa elämisestä, että halusin linkata senkin.

Evan abymaailma

Marsuharrastajan päiväkirja

Amrsulauma

Furiae's furballs

Pikkueläinten elämää

(Guinea) pigtastic

Johannan sheltiet

Cavy dreams



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Nettilinkit

Olen harrastanut marsuilua nyt jo yli kaksi vuotta ja siinä ajassa on kirjanmerkkeihin ilmaantunut blogien lisäksi useita muitakin linkkejä, joista julkaisen tässä postauksessa osan. Suurin osa linkeistä on marsuaiheisia, mutta olen liittänyt mukaan myös kani-, hamsteri-, gerbiili-, kesyrotta-, hiiri- ja chinchilla-aiheisia linkkejä, koska olen ollut kiinnostunut myös niiden elämästä, vaikka en itse ole niitä hankkimassakaan. Sivun lopussa on linkkejä pieneläintuotteita tarjoaviin verkkokauppoihin.

ELÄIMET

Marsut

www.marsuyhdistys.net

Suomen marsuyhdistyksen sivut. Kohdasta "Kaikki marsuista" löytyy perustietoa marsuista ja marsujen hoidosta.

Murmelin Marsula

Murmelin marsulan sivustolta kohdasta "artikkelit" löytyy monipuolista tietoa marsuista ja marsujen hoidosta. Tämä oli se sivusto, josta aloitin, ennenkuin meillä oli ensimmäistäkään marsua.

MarsuPortti

Marsuportin sivuilta kohdasta "hoito-ohjeita" löytyy perustietoa marsujen hoidosta.

Artikkelit - Evan marsumaailma

Evan marsumaailman artikkeleissa on tietoa mm. marsusta, marsuroduista, marsun hankinnasta ja hoidosta.

Anemoneniitty.net - Marsun ruokinta

Anemoneniityn sivulla on tietoa marsun ruokinnasta.

Marsupellettien vertailu - Evan marsumaailma

Evan marsumaailman sivulla on myös vertailutaulukko pelleteistä.

Marsut - Suomi24

Marsut - Suomi24-sivuilla on keskustelua marsuista.

Marsut keskustelu

Oulun Seudun Jyrsijäharrastajien sivuilla on keskustelua mm. marsuista.

Pikkueläinten elämää: Erikoispostaus: Muutama sananen pikkueläinten silmin

Pikkueläinten elämää-blogissa on tunteisiin vetoava marsun ja kanin näkökulma siihen asiaan, että miten niitä pitäisi hoitaa.

Amazing Guinea Pigs Tricks (with Twix and Lilo) - YouTube

Youtuben videolla Twix ja Lilo-marsut esittävät osaamistaan.

Kanit

Oikea Kani eli Kanin käyttäytyminen ja hyvinvointi

Oikea Kani-sivustolla on monipuolista tietoa kanin hankinnasta ja hoidosta.

Kanit.fi - Etusivu

Kanit.fi-sivuilla on kaniaiheista keskustelua.

Hamsterit

Anemoneniitty.net - Hamsterit

Anemoneniityn hamsterisivustolla on monipuolista tietoa hamsterin hankinnasta ja hoidosta.

Hamsteriyhdistys

Hamsteriyhdistyksen sivustolla kohdasta "foorumi" päästään hamsteriaiheiseen keskusteluun. Siellä on myös hamstereiden ja niiden tarvikkeiden osto- ja myynti-ilmoitukset.

Gerbiilit

Gerbiilit - Suomen Gerbiiliyhdistys ry

Suomen Gerbiiliyhdistyksen sivuilla on mm. gerbiilien hoito-ohje.

Gerbiili.info

Gerbiili.info-sivuilla on gerbiiliaiheista keskustelua.

Kesyrotat

Kesyrotan hoito-ohjeet | Suomen kesyrottayhdistys ry

Suomen kesyrottayhdistyksen sivuilla on mm. kesyrotan hoito-ohjeet ja keskustelua.

Hiiret

Hiiret.fi

Hiiret.fi-sivustolla on monipuolista tietoa hiirien hankinnasta ja hoidosta.

Chinchillat

Suomen Lemmikkichinchillat ry

Suomen Lemmikkichinchillat-sivustolta löytyy tietoa mm. perustietoa chinchillan hoidosta.

Chinchillakeskustelu

Chinchillakeskustelu-sivuilla käydään keskustelua chinchilloista.

Harlequins chinchillat

Harlequins chinchillat-kasvattajan sivuilla  "chinchillasta", "hyvä tietää", "sairauksista" ja "artikkeleita" on monipuolista tietoa chinchilloista.

Eri lajeista

Tietoa-kaneista-ja-jyrsijöistä

Suomen kani- ja jyrsijäliiton sivuilla on pdf-tiedosto kanien ja jyrsijöiden perushoidosta. Mukana ei ole kuitenkaan marsuja.

Pilvi Lassila: Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito: ohjeita omistajille

Sivulta avautuu pdf-tiedosto eksottisten eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon.

Anemoneniitty.net - Artikkelit

Anemoneniityn artikkelit-sivulla on linkkejä eri eläimiin liittyen

Petsie - keskustelut

Petsien keskustelusivuilla on keskustelua eri eläimiin liittyen.

VERKKOKAUPAT

Tässä linkkejä verkkokauppoihin, jotka myyvät kaneille ja jyrsijöille tarkoitettuja tuotteita. Olen myös tilannut joistain näistä verkkokaupoista.

Akvaterra

Animail

Animatzoo

Candycane

Elaintarvikekauppa

Faunatar

Kenneltarvike Teemer

Kiukku&Kipuna

Lemmikkiexpress

Lemmikkistore

Lemmikkitalo

Petenkoiratarvike

PetMania

PetNetstore

zooplus

perjantai 1. tammikuuta 2016

Robinin ja Hugon yhteiselämä

Rudin menehtymisen jälkeen päätimme mahdollisimman pian hankkia Robinille uuden kaverin, ettei se edes huomaisi jääneensä yksinäiseksi. Niinpä suuntasimme iltapäivällä 29.6.2015 eläinliikkeeseen. Siellä oli eräässä häkissä marsukuusikko, jolla tuntui olevan keskenään hauskaa. Hugo kiinnitti huomioni ainoana valko-harmaana marsuna, varsinkin kun se kurkisteli ennen mökistä tuloa söpön näköisesti ympärilleen. Hugo näytti häkissä sileäkarvaiselta marsulta, mutta kun se otettiin häkistä, niin sieltähän paljastuikin abyyn viittaava pörröturkki. Eläinliikkeen myyjä leikkasi vielä Hugon kynnet ja sitten lähdettiinkin kotia kohti.

Kotona laitoin häkkiyhdistelmään väliritilän ja sijoitin Hugon etuhäkkiin, Robin oli takahäkissä. Parin tunnin kuluttua poistin väliritilän ja Robin vaistosi/kuuli, että etuhäkissä on joku. Se hyppäsi keskimökkien päälle, mutta ei uskaltanut mennä etuhäkkiin katsomaan, vaan hypähti takaisin takahäkkiin. Lopulta otin Hugon syliin ja laitoin sen käsissä Robinin ulottuville. Silloin Robin totesi, että tämähän on vielä pentu. Ensimmäinen ilta meni Robinin toistuvasti yrittäessä astua Hugoa sisähäkissä. Koska oli lämmin päivä, niin laitoin ne myös ulkohäkkiin kahdestaan ja Hugo sai ensikosketuksen ulkoilmaan ja tuoreisiin heiniin.

Ensimmäisellä viikolla väliritilä erotti marsut yön ajan, mutta päivisin ne olivat porukalla koko häkkiyhdistelmässä. Toisena päivänä tulostaan Hugolla oli jo Robinin hampaanjälki suupielessän ja nenässään, ja niitä tuli alussa vaihtelevin välein. Samoin Robin yritti edelleenkin astua Hugoa. Tilanne rauhoittui vähitellen ja elokuusta lähtien ne ovat tulleet hyvin juttuun keskenään, tosin keskinäistä kähinää on aina silloin tällöin.

Hugo on Robinin myötä tottunut moniin asioihin, kuten tuoreen heinän, voikukanlehtien, ohran versojen ja Robinin syömien pellettien syöntiin, sekä meihinkin. Samalla tässä on tullut huomattua, kuinka Robin on kahden vuoden ikään kesyyntynyt tosi paljon. Hugo lähtee vielä mökin katolta heinän syönnistä, jos joku kulkee häkin ohi, Robin on paikallaan ja jatkaa heinän syöntiä rauhallisesti. Poikkeuksena on se tilanne, kun illalla annetaan yhdeksän aikaan lisäheinää: silloin kumpikin yrittää kiirehtiä ensimmäisenä takahäkin takamökin päälle, se kun on niiden suosikki-heinänsyöntipaikka. Nykyään marsut usein nukkuvatkin melko lähekkäin: Hugo etuhäkin etumökissä ja Robin etuhäkin tunnelissa.

Marsut tykkäävät siitä, että nykyään tunnelien keskiosissa on aukot kulkuväylinä.


Robin miettii jaloittelualueella, että minne suuntaisi seuraavaksi.


Hugo siirtymässä tunnelista mökkiin.


Työnjakoa: Hugo heinän syönnissä ja Robin ohran syönnissä.


Heinänsyöntituokio.


Hugolla on tapana juosta takahäkin takamökiltä heinähäkin yli tuoreheinäkorin päälle, sieltä keskimökkien päälle ja sieltä etuhäkkiin.


Jouluaattona marsut saivat etuhäkkiin heinäkasan, jota käytäntöä saatetaan taas joulun jälkeen jatkaakin, koska marsut tykkäävät.


Robin ja Hugo sohvalla joulun ja uudenvuoden välipäivänä. Painoeroa on vielä jonkun verran, Robin painoi tämän päivän punnituksessa 1350 grammaa ja Hugo 1080 grammaa.


Robinilta saatiin huulirupi parantumaan ihan vain lopettamalla omenan antaminen.


Viimeisimmän Zooplussan tilauksen mukana marsuille tuli luonnonkorkkitunneli, mutta se ei kiinnostanut niitä vähääkään. Niinpä se heitettiin luontoon, jos pupu vaikka sitä järsisi. Nyt jaloittelualueella on vain sellaisia kalusteita, jotka marsuja kiinnostavat.



Labyrintti käännetään muutaman päivän välein eri suuntaan ja taas on marsuilla uutta tutkittavaa.