Päiväsiivous

Tänään oli sen verran kohtuullinen sää, että marsut pääsivät ulkohäkkiin pihallemme ulkoilemaan. Minä aloitin taas päivittäisen rutiinin ja tyhjensin marsujen häkkiyhdistelmän mökeistä ja muista kalusteista. Sen jälkeen siivosin puruista papanat sekä pissikohdat, sekä lisäsin sinne tänne vähän puhdasta purua. Siinä vaiheessa häkkiyhdistelmän puolikkaat näyttivät tältä:

Oikeanpuoleisessa (alemmassa) häkissä on nurkassa heinäkasa, johon laitan vanhat heinät heinähäkeistä aina silloin, kun kaikki purut vaihdetaan. Purujenvaihto tapahtuu meillä nykyään kolmen viikon välein, koska Hugo on vielä niin pieni, ettei tee runsaita pissejä. Papanat ja pissikohdat siivotaan kuitenkin joka päivä. Rudin vielä eläessä purujenvaihtoväli oli kaksi viikkoa. Heinäkasaan lisään myös häkkilaatikoiden pohjalta löytyvät puhtaat heinät. Varsinkin Hugo pudottelee aina aikamoisia kasoja heinähäkistä häkkilaatikoiden pohjalle.

Tilasin viime syksynä Zooplussalta heinätunnelin (koko: P 30 x Ø 20 cm), josta piti ensi alkuun sahata pohja pois, koska se pissiintyi. Se osoittautui talven aikana marsujen lempipaikaksi, joten tilasin toisen samanlaisen tänä keväänä. Kun Hugo tuli meille, niin vanhempaan heinätunneliin sahattiin kylkeen aukko, josta Hugo, ja miksei Robinkin, pääsee suoraan heinäkasaan. Heinäkasan sisälle on tehty käsin tilaa, että ne mahtuvat kulkemaan siellä. Erityisesti Hugo viihtyy usein heinäkasan sisällä nukkumassa.

Tältä vasen puoli, eli Robinin puoli näytti, kun laitoin mökit, tunnelin, pellettikupin, juomapullon, porkkanapallon ja tuoreheinäkorin takaisin paikoilleen. Lisäksi laitoin tuoreheinäkoriin tuoreita heiniä & voikukanlehtiä, sekä heinähäkkiin heiniä. Häkkilaatikon pohjalla mökkien vieressä on myös näkkileipäpalat.

Mökkien alla olevat alustat on tehty yhdistämällä vanhojen pussilakanoiden paloja ja froteepyyhkeiden paloja siten, että frotee on ommeltu liinavaatekankaan sisään. Kuvassa olevasta uudemmasta tunnelista on myös pohja sahattu pois ja tämä tunneli on Robinin lempipaikka.

Näkymää häkkiyhdistelmän oikealta puolelta, eli Hugon puolelta. Heinäkasaan pääsee sekä tunnelin kautta, että pajutunnelista leikatun renkaan kautta. Myös Hugolle lisäsin heiniä heinähäkkiin ja tuoreheinää tunneliin. Lattialla on porkkanaa ja omenaa, sekä mökin toisella reunalla näkkileipää. Hugolla on oma juomapullo ja tunnelin toisessa päässä oma pellettikuppi.

Sitten olikin jo aika päästää pojat sisälle. Ne käyvät yleensä ensimmäisenä tuoreheinän kimppuun. Vaikka niillä on omat, nimetyt häkkipuoliskonsa, niin ne käyvät tutustumassa myös toistensa antimiin, ja liikkuvat muutenkin toistensa häkeissä. Erityisesti Robin on kiinnostunut Hugon omenapalasta.

Iltarutiineihin kuuluu vielä iltaheinien anto yhdeksän aikoihin. Marsut eivät ehkä tarvitsisi niitä, mutta ovat tottuneet iltaheinien saantiin. Ne syövät heiniä yleensä mökkien katoilta, heinähäkkien päältä. Hugo käyttää myös Robinin häkissä hyväkseen yhdistelmää: taaimmaisen mökin katto, heinähäkki, tuoreheinäkori, etummaisten mökkien katot, ja pinkoo niitä pitkin omalle puolelleen.

Lisäksi annan yötä vasten kummallekin marsulle heinäputket. Niiden lempipuuhaa on kiskoa heiniä putkista ja nakerrella vähän putkeakin.

Nämä ovat wc-paperin hylsyjä, joista toinen pää on taitettu kiinni ja toisen pään kautta lisätään heinät.

Marsujen yhteiselosta

Kun olimme hankkimassa Hugoa, niin ensimmäisenä huolenaiheena oli tietysti, että miten se tulee toimeen Robinin kanssa - koska Robin on niin paljon isompikin. Meillä on yhdistelmähäkki, jossa kaksi häkkiä on liitetty yhteen mökkien kattojen toimiessa kulkutasanteena. Ajattelimme, että oikeanpuoleinen pienempi häkki toimisi Hugon häkkinä ja vasemmanpuoleinen Robinin häkkinä. Väliin laitettiin aluksi väliritilä, joka otettiin jo samana iltana iltana pois ja laitettiin ensimmäisten päivien aikana paikalleen vain öiden ajaksi. Ajan oloon häkit ovat kehkeytyneet melkein identtisiksi. Hugon häkissä on tosin vain yksi mökki ja nurkassa on heinäkasa, johon pääsee myös tunneliin keskelle leikatun aukon kautta.

Kuvassa on bongattavissa kaksi marsua Hugon häkin puolella. Yhteiselo on ollut vaihtelevaa. Rehellisesti sanottuna Rudin ja Robinin yhteiselo oli helpompaa, koska ne olivat molemmat n. viiden viikon ikäisiä tullessaan meille. Ne hyväksyivat toisensa ja söivät saman tuoreheinäkasan ääressä. Pientä nahistelua oli ajan oloon, mutta harvemmin mitään hammastelua. Hugon ja Robinin suhteen on toinen juttu. Molemmilta löytyy jo hampaan jälkiä kuonon ympäristöstä. Lisäksi huomasimme eilen, että Robinin korvaa oli haukattu ja siitä puuttui pieni pala. Harkinnassa on ollut, että pitäisikö ne sittenkin erottaa väliaidalla pysyvästi, mutta se olisi melko lopullinen ratkaisu, koska sen jälkeen niitä ei voisi enää milloinkaan yhdistää.

Hugo on Robinia ja Rudia huomattavasti nopeakinttuisempi eikä käytä aina mökin kattoa siirtyessään häkistä toiseen, vaan menee myös suoraan häkkilaatikoiden reunojen yli. Kun Hugo pinkaisee häkkiyhdistelmän päästä päähän, niin Robin katselee ihmeissään, että minne se meni. Kun laitan ne keittiön lattialle jaloittelemaan, niin niillä on lattialla käytössään myös kaksi mökkiä, joihin Hugo menee mieluusti piiloon, jos leikki yltyy liian rajuksi. Robin ei seuraa Hugoa mökkiin. Se on ilmeisesti oppinut aikaisemmista, karvaista kokemuksista, että se ei kannata. Robin yritti aluksi astua Hugoa, mutta tämä käyttäytyminen on onneksi jäänyt pois.

Uusi blogi ja uusi marsu

Tässä blogissa tarkoituksenani on esitellä marsujeni Robinin sekä uuden tulokkaan Hugon yhteiselämää. Siirryin Marsumökkiin sivultani venda.suntuubi.com , jossa tilan puute esti uusien päivitysten teon. Edellisessä blogissani esittelyssä oli vielä marsu Rudi, joka siirtyi 29.6.2015 sateenkaarisillalle vaikeiden virtsakivivaivojen vuoksi - liian nuorena, koska se oli vasta 1 v. 7 kk:n ikäinen. Samaisena päivänä menimme eläinkauppaan ja hankimme Robinin seuraksi Hugon, pienen valkoharmaan rusettimarsupoikasen, joka on syntynyt huhtikuussa 2015.

Jo eläinliikkeessä näimme, miten Hugon silmät heijastivat punaista, ja sama näkyy valokuvissakin. Hugo painoi maanantaina 29.6 tullessaan 600 g. Torstaihin 2.7 mennessä paino oli pudonnut 500 g:n. Nyt kuukautta myöhemmin viimeisimmässä mittauksessa pojan paino oli 740 g. Joten ruoka on maistunut. Se on tottunut Robinin syömiin pelletteihin ja myös tuoreheinä sekä voikukanlehdet maistuvat. Hugon ruokalistalla oli eläinliikkeessä ollut tuoreina porkkanaa ja omenaa. Kotona saimme nähdä senkin ihmeen, että kun Hugo söi omenaa, niin Robinkin mieltyi siihen.

Näissä kuvissa on nähtävänä hieman kokoeroa. Robinin paino on 1 kg 300 g.