Ensimmäinen c-vitamiinpurkki, jonka hankimme, tuli ostettua siitä eläinliikkeestä, josta ostimme marsutkin. Pian kuitenkin siirryimme c-rakeiden käyttöön. Tuossa kuvassa on c-rae-purkki, kippo, johon c-rae sekoitetaan veden kanssa, ruiskut kummallekin marsulle omansa, lusikat, joilla c-raetta otetaan purkista ja joilla se hämmennetään veden kanssa kippoon ja lopuksi vielä pieni lasilautanen, jolla ruiskut ovat siihen asti, että ne tarjoillaan marsuille.
Tässä kuvassa on sekalainen määrä muita hoitovälineitä, mitä meillä on. Niistä tarkemmin seuraavissa kuvissa.
Tällä harjalla harjattiin alussa Robinin turkkia, kunnes huomattiin, että se osaa itsekin pitää turkkinsa paremmassa kunnossa, kuin mikään harja.
Rudi oli rodultaan lähinnä teddy tai rex, jonka turkkia jossain ohjeessa kehotettiin käsittelemään karstalla vastakarvaan. Rudi kuitenkin inhosi sitä toimenpidettä, joten karstan käyttö loppui nopeasti.
Meidän marsuilla on ollut ajoittaisena ongelmana huulirupi, johon kokeilimme Basibactia sekä voiteena että pulverina. Se tuntui kuitenkin vain pahentavan huulirupea, joten sen käyttö loppui pariin kertaan.
Marsujen tassunpohjia kehotetaan rasvaamaan mm. känsien ehkäisemiseksi ja siihen käy yhtenä vaihtoehtona Helosan-voide. Olisikohan ollut vain yksi käyttökerta ja totesimme, että voiteen käytön jälkeen marsujen tassujen pohjiin tarttuu inhottavasti purut voiteen ansiosta. Marsut lisäksi eivät tykänneet tassunpohjiensa voitelusta, joten tämäkin voide jäi pannaan.
Kun Robin ja Rudi tulivat meille, niin leikkasimme jo samalla viikolla niiden kynnet noilla ihmisten kynsisaksilla, jotka siirtyivät pysyvästi marsujen laatikkoon. Vähän myöhemmin tuli nettitilauksen mukana nuo marsuille tarkoitetut kynsisakset, joilla olemme leikanneet kynnet sen jälkeen. Lisäksi kuvassa on pieni purkki (se on kolikkopurkki, tupperware-iltaan osallistusmislahjaksi saatu), jossa on perunajauhoa. Sitä ei ole koskaan käytetty, koska olen huomannut, että saksien osuessa verisuoneen vuoto tyrehtyy itsestäänkin hyvin nopeasti.
Näillä saksilla leikattiin aikoinaan pitkäkarvaisten koirien kuonokarvoja ja kainalokarvoja. Niillä leikataan nykyään Hugon liian pitkäksi kasvanut laahus pissiintymisen estämiseksi.
Ei ehkä hoitoväline, mutta joissain kirjoissa suositeltiin marsuille kuivattua nokkosta ja niinpä mekin kuivasimme sitä kesällä 2014. Yritimme tarjota sitä saman vuoden syksynä marsuille, mutta eipä kelvannut. Olisikohan jo aika heittää pois?
Tästä kirjoituksesta voi päätellä, että ainoat, mitkä meillä ovat käytössä, ovat c-vitamiini ja sen annosteluvälineet, kynsisakset ja Hugon laahuksen leikkaamiseen tarkoitetut sakset. Kaikki muut ovat jääneet käyttämättä. Toisaalta meiltä puuttuu esim. haavanhoitoon tarkoitetut siteet ja puhdistusaineet sekä tukiruokintaan tarkoitetut valmisteet. Niitä voi sitten tarvittaessa hankkia, jos sellainen tilanne tulee. Toisaalta tukiruokinta-ruokaa voi tehdä kotikonsteinkin.
Sitten jaloitteluun. Marsut ovat taas jaloitelleet n. tunnin joka päivä. Tässä on Hugo kaarnasillan kimpussa.
Tässä kuvassa marsut ovat taas menestyksekkäästi erottaneet mökin ja isomman kaarnasillan labyrintin aukosta. Robin tutkailemassa tilannetta.
Hugo valitsemassa, että söisikö heinää vai pajutunnelia.
Marsut omissa mökeissään.
Mieheni ottama napakymppiotos marsuista.
Tässä kuvassa marsut ovat jo häkissä ja syövät halukkaasti heinää. Robin rennossa asennossa heinäkorin uumenissa ja Hugo heinähäkin äärellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti