Vuosi tuli täyteen

Tällä viikolla 29.6 tuli vuosi täyteen siitä, kun Hugo tuli meille. Robin oli toki elänyt meillä jo puolitoista vuotta Rudin kanssa, joka jouduttiin saattelemaan sateenkaarisillalle tuona samaisena päivänä. Samana iltapäivänä suuntasimme eläinliikkeeseen ja siellä oli ainoana harmaa-valkeana marsuna Hugo viiden - kuuden muun marsunlapsen kanssa. Ihastuin Hugoon ja hän lähti mukaamme.

Ensimmäisenä kynnyskysymyksenä Hugon kotiutuessa oli tutustuttaminen Robiniin. Ne yhdistettiin heti ensimmäisenä iltapäivänä ja alussa Robin yritti kovasti astua Hugoa, joka kipitti karkuun. Seuraavana päivänä Hugolla oli myös jo ensimmäinen Robinin tekemä puremajälki suupielessään. Niitä tuli ensimmäisen kuukauden aikana aika-ajoin, myös Robinille, ja ensimmäisen kuukauden aikana olin jo valmis erottamaan marsut toisistaan. Pidin ne kuitenkin yhdessä ja seuraavien kuukausien aikana välit paranivat huomattavasti. Hugo oppi Robinin myötä sellaisiin uusiin asioihin kuin ulkohäkkiin, Robinin syömään pellettiin sekä tuoreeseen ruohoon ja voikukanlehtiin ennätysajassa. Se oppi myös hyppimään yhdistelmänhäkissä suoraan häkkilaatikoiden reunojen yli liikkuessaan etuhäkin ja takahäkin välillä. Robin käytti siinä aina keskimökkien kattoja.

Nyt keväällä Hugo jahtasi vuorostaan Robinia parina iltana niin, että erottaminen oli jälleen tarpeen toisella kertaa yön ajaksi ja toisella kertaa varttitunniksi. Tämän jälkeen niiden välit ovat olleet niin hyvät, kuin oletan marsuilla olevan. Nyt kesällä jaloittelun tai ulkoilun jälkeen ne syövät etuhäkissä porukalla tuoretta ruohoa ja voikukan lehtiä, keittiön jaloittelualueella ne tutkivat paikkoja usein yhdessä, häkissä ne nukkuvat lähekkäisissä paikoissa.

Meillä on ollut onni omistaa terveet marsut. Eläinlääkäriä ei ole vuoden aikana tarvittu. Ajoittain molemmilla marsuilla on ollut huulirupea, mutta nyt kesään siirryttäessä sekin parantui. Johtuisiko parantuminen osittain siirtymisestä ulkoiluun ja ulkotuoreisiin? Tosin ensimmäiset oireet huuliruvesta Robinille tuli viime syksynä, kun niillä oli vielä tarjolla ulkotuoreita. Silloin oli tarjolla myös omenaa ja siitä ajattelimme huuliruven alunperin alkaneenkin. Välillä huulirupi oli useita kuukausia poissa ja sitten se tuli uudelleen. Muuten marsut ovat olleet terveitä ja toivotaan, että niin on jatkossakin. Jos huulirupea vielä ilmaantuu, niin seuraavaksi ajattelin kokeilla Vetramil-voidetta sen hoitoon.

Tämä on ensimmäisiä kuvia, kun Hugo oli juuri tullut meille. Se oli 2,5 kk ikäinen ja painoi 600 grammaa, Robinin painaessa 1350 grammaa.

Tämä kuva on otettu tällä viikolla. Asetin marsut kuvaukseen tyynylle, joka on periytynyt aikaisemmalta coton de tulear-rotuiselta koiraltamme.

Hugo jäi pienemmäksi kuin Robin ja painaa nykyään 1150 grammaa. Se mahtui vielä kesäkuussa tähän heinäkoriin.

Marsut ulkona tuoreiden syönnissä.

Välillä on niin kylmiä ja sateisia kelejä, että ne pääsevät keittiöön jaloittelemaan. Sieltä löytyy mm. heinäteline.

Seurustelua.

Marsut asettuivat yksivuotis-yhdessäolo-päivänään aivan spontaanisti tähän kuvausasentoon.

Tämä kuva on tältä viikolta. Siinä Hugo näyttää hurjan paljon isommalta kuin Robin vaikka on itseasiassa pienempi. Tällaisia elkeitä marsuilla on aika ajoin vieläkin. Saman mutta Hugolle teki Robin tänään, kun olin ottamassa niitä pois ulkohäkistä.

Tänä kesänä marsut ovat totutelleet siihen, että yhdistelmähäkki rajattiin taikakuutioilla ja myös eteen tuli lisää liikkumatilaa. Myös etu- ja takahäkin sisustus muuttui jonkin verran. Hugo on yllättäen ollut rohkeampi muutosten suhteen: se käy yleensä päivittäin yhdistelmähäkin edessä lattialla pajutunnelia järsimässä. Robin ei siellä omaehtoisesti käy, mutta kun se asetetaan ulkoilun tai jaloittelun jälkeen lattialle, niin se juoksee lattia-alueen läpi ja hyppää häkkilaatikon reunan yli häkkiin.